20.11 luento

Toiseksi viimeisellä luennolla käsiteltiin viestinnän johtamista. Viestintä on, kuten tunnettua, kaiken ihmisten välisen kanssakäymisen perusta. Lyhykäisyydessään viestinnällä tarkoitetaan keinoja, joilla vaihdetaan ideoita, tunteita, tarinoita ja muuta informaatiota. Viestintään liittyy läheisesti kybernetiikka, joka tutkii kommunikaatiomekanismeja koneissa, elävissä organismeissa ja organisaatioissa.

Yksilöiden käyttäytymistä organisaatiossa voidaan tarkastella kulttuuri-, ihmissuhde- tai valtanäkökulmasta. Eräs kauppatieteitä opiskeleva tuttavani kertoi minulle tarinan kulttuurin ja tradition vaikutuksesta japanilaisten organisaatiokäyttäytymiseen. Japanissa hierarkiat ovat tärkeässä asemassa, ja kulttuuri edellyttää kunnioitusta ja hyvin formaalia käyttäytymistä esimiehiä, vanhempia yms. kohtaan. Mikäli esimiehen toiminta ei miellytä alaista, ei hän voi avautua tälle suoraan saati arvostella johtavassa asemassa olevan toimintaa kellekään tuottamatta häpeää esimiehelleen, kollektiiville ja itselleen. Tämän vuoksi on alaisen mentävä juopottelemaan työtovereidensa kanssa, esitettävä tulleensa umpijurriin ja vasta sitten moittia esimiehensä toimintaa. Valitukset kulkeutuvat edelleen johtoportaaseen, jolloin ongelmat otetaan vasta käsittelyyn. Kaikki ovat siis vallan tietoisia siitä, ettei kukaan ole oikeasti humalassa lytätessään esimiehensä, mutta kulttuuri vaatii yksilöitä näin käyttäytymään.

Viestintä jakautuu useisiin eri tasoihin. Dyadinen eli kahdenvälinen viestintä voi olla ihmistenvälistä eli kasvokkaista tai persoonatonta. Viestintä voi tapahtua luonnollisesti myös joukon kesken pienryhmissä, isommissa yhteisöissä tai massoille. Viestinnän menestyksekkään johtamisen kannalta onkin ensisijaisen tärkeää hahmottaa, kelle viestintä on suunnattu. Organisaation sisäinen viestintä voi olla hyvinkin vapaata, oli kyse sitten toimistosta tai vapaamuotoisemmasta tapahtumasta. Organisaation ulkoinen viestintä puolestaan käsittää rekrytoimisen, mainonnan, lausuntojen annon yms. Ulkoisessa viestinnänssä on tietenkin huomioitava tiettyjä asioita. Esimerkiksi laajalti tunnettu yritys/brändi voi kärsiä huomattavasti, jos toimitusjohtaja vaikkapa toteaa edustamansa organisaation kannattavan jätteiden laskemista suureen Erie-järveen. Mikäli suuri yleisö kokee tällaisen toiminnan moraalittomana tai muuten vain tyhmänä, vahingoittaa se organisaation mainetta, todennäköisesti pitkäksikin aikaa.

Esimiestyössä viestinnällä on luonnollisesti tärkeä merkitys. Sanoilla on suuri merkitys alaisten, asiakkaiden, yhtiön osakkaiden tai muiden ulkopuolisten mieliin. Mallia on syytä ottaa poliitikoista. Koska laumaihmiset noin pääsääntöisesti haluavat asioiden olevan tolallaan, on syytä käyttää sanan ”vaikea” sijasta ”haastavaa”. Työpaikoista saa puolestaan houkuttelevampia, jos niihin valituille myönnetään komealta kalskahtava titteli. Monet siivousalan firmat eivät nykyisin hae enää siistijöitä, vaan ”palveluvastaavia”. 

-Joona