sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Viimeinen luento

Viimeinen johtamisen perusteiden luento perjantaina 21.11. käsitteli organisaatiomalleja ja niiden johtamista. Luennon alussa esitettiin kysymys, miksi organisaatioiden välillä hallitsee usein isomorfia eli samankaltaisuus. Institutionaalisen teorian mukaan mahdollisia syitä on kolme:

  1. Organisaatioden johtoporras on koulutuksessa tai sosiaalisessa kanssakäymisessä omaksunut tietynlaiset toimintatavat. Itä-Suomen yliopiston opiskelijat samoilla opintojaksoilla tai ainejärjestöissä voivat esimerkiksi omaksua opin luottamuksen spiraalisuudesta tai vaikkapa yhteiskuntavastuun tärkeydestä.
  2. Voimakkaammat instituutiot, kuten valtiovalta, pakottavat yritykset toimimaan tietyllä tavalla esimerkiksi lainsäädännöllä tai väkivallalla uhkaamalla.
  3. Memetiikka eli toimintamallien ja ideoiden omaksuminen. Esimerkiksi yritysten sosiaalisessa mediassa näkyminen oli varmasti viisi vuotta sitten harvinaisempaa kuin tänä päivänä.

Kontingenssiteorian mukaan on olemassa kolme avainkontingenssia eli sellaisia tekijöitä, jotka muovaavat organisaatioista tietynlaisia. Nämä merkittävät faktorit ovat ympäristö, teknologia ja organisaation koko. Kun toimintaympäristö säilyy vakaana, on organisaatiolla tapana pöhöttyä ja byrokratisoitua. Myös rutinoituneella teknologialla on taipumuksena jäykistää yrityksen toimintaa. Myös suureksi kasvaneella yrityksellä on usein vastaavanlainen kohtalo. Reaalimaailman oivaksi esimerkiksi sopii amerikkalainen autoteollisuus öljykriisin aikoihin.
Aston-koulukunta esittää faktoreita olevan kolmen sijasta viisi: erikoistuminen, standardisoituminen, virallistaminen, keskittäminen ja kokoonpaneminen.

Burns ja Stalker korostavat teoriassaan ympäristön roolia organisaation muokkaajana. Vakaassa ympäristössä toimivat rutiininomaista, yksinkertaista työtä suorittavat organisaatiot. Niissä on selkeät, hierarkkiset johtamiskäytännöt. Pikaruokalaketjut ja julkiselta puolelta väkivaltakoneisto edustavat tällaista mekanistista organisaatiota. Mekanistisen organisaation vastakohta on puolestaan orgaaninen organisaatio. Tällaisten yritysten toimintaympäristö on kompleksisempi ja vaihtelevampi kuin mekanistisilla organisaatioilla, ja työntekijöiden henkilökohtaiset ominaisuudet, aloitteellisuus ja luovuus ovat tärkeässä asemassa. Vastuunjako vaihtelee tilanteiden mukaan. Orgaanisia organisaatioita ovat esimerkiksi mainostoimistot ja monet myyntityötä harjoittavat yritykset.

Woodward ja Aldrich ovat korostaneet teknologian merkitystä yrityksen muovautumisessa. Aldrichin mukaan nimenomaan teknologia on ratkaiseva, ei suinkaan yrityksen koko. Molemmat määrittelevät teknologian hieman eri tavoin: Woodwardille teknologia on yrityksen käytössä olevia tuotantomenetelmiä, Aldrichille puolestaan sitä, mitä yrityksen johto päättää käyttää tuotantomenetelmänään.

Luennon lopuksi käsiteltiin globalisaatiota. Paitsi että yritykset, kuten pikaruokalaketjut, ovat laajentaneet toimintaansa eri puolille maapalloa, on myös tuotantoa siirretty halvempien kustannusten maihin. Sosialististen maiden romahtaminen 90-luvulla ja toisaalta Kiinassa alkanut markkinoiden vapauttaminen tarjosivat valtavat edullisemman työvoiman markkinat. Kapitalismi onkin nostanut elintasoa näissä maissa, mutta vastaavasti yritykset ovat alkaneet työvoimakustannusten noustessa automatisoimaan tuotantoaan yhä enemmän. Länsimaissa, mistä tuotantoa on siirtynyt muualle, on syntynyt työttömyyttä aluksi ennen kaikkea teollisuudessa, mutta nykyisin myös korkeammankin koulutuksen aloilla. Toisaalta kuluttajien on tarjolla yhä enemmän vaihtoehtoja ja edullisempaan hintaan. Globalisaation ilmiöihin kuuluu myös suuryritysten häikäilemätön crony capitalism kolmannen maailman korruptoituneissa maissa. Tästä seurauksena on nähty ympäristökatastrofeja, paikallisten oikeuksien polkemista ja kaikkea muuta kamalaa. Tämän vuoksi globalisaatiolla on myös vastustajansa varsinkin poliittisen kentän vasemmalla laidalla. 

-Joona

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti